Burnout on työtapaturma!
Sillä olisi kauaskantoiset seuraukset, jos oikeasti suhtautuisimme burnoutiin yhtä vakavasti kuin mihin tahansa työtapaturmaan.
En ole ensimmäinen, joka tämän sanoo ääneen, mutta toivottavasti en ole viimeinen. Työterveysyhtiö Heltin perustaja Timo Lappi on tämän lauseen takana ainakin ensimmäisten joukossa. Meillä on paljon yhteistä.
Jos oikeasti välittäisimme ihmisten hyvinvoinnista töissä, niin todella suhtautuisimme burnoutiin sillä vakavuudella kuin työtapaturmiin yleensäkin kuuluu suhtautua. Työturvallisuuslain tarkoituksena on suojella työntekijöitä työstä aiheutuvilta henkisiltä ja fyysisiltä haittatekijöiltä. Sen vuoksi burnout jo tarkoituksellisesti kuuluisi tämän lain piiriin.
Sillä olisi kauaskantoisia seuraamuksia, mikäli tämän katsoisimme kuuluvaksi suoraan työturvallisuuden piiriin. Lain mukaan (TSL 2002/738 10§ sellaisena kuin se on muutettuna 2021/755:llä):
Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. (...)
Toisin sanoen työnantajan velvollisuus on suorittaa riskinarviointi näiden asioiden suhteen. Velvollisuus on pakotettu sanktioilla, mutta se ei ole perimmäinen syy tämän asian korjaamiseksi. Kyse on siitä, että tietotyöläiset uupuvat ennätysmäärin ja moni pitää sitä vain ammatinvalintakysymyksenä. Todellisuudessa huonot käytännöt ja epäterveet yrityskulttuurit ajavat ihmisiä uupumaan.
Jos burnout olisi työtapaturma, mitä sen riskinarvionnissa tulisi ottaa huomioon? Varmasti ainakin erilaiset keskeytysten määrä ja tuottavan ja tuottamattoman työnsuhde, työn läikkyminen vapaa-ajalle. Tehtäisiin niin, että mitattaisiin työn eheyttä ja tarkoituksenmukaisuutta sekä ajankäyttöä määrällisesti että päivä-, viikko ja kuukausijakaumana. Niissä havaitut riskitekijät tulisi pyrkiä eliminoimaan tai ainakin niiden haittoja vähentää.
Jos oikeasti välittäisimme ihmisten hyvinvoinnista töissä, niin todella suhtautuisimme burnoutiin sillä vakavuudella kuin työtapaturmiin yleensäkin kuuluu suhtautua.
Suorittavassa työssä tätä tehdään jo. Kolmivuorotyö tulee ottaa huomioon ihmisten väsymisen ja tapaturma-alttiuden kasvamisen. Silti moni meistä tietotyöläisistä tekee yötöitä “vapaaehtoisesti” ja käyttäytyy työn ja vapaa-ajan hämärässä rajamaastossa vähintään yhtä riskialttiisti kuin tehdaslattialla kolmivuorotyöstään uupunut trukkikuski.
Tietotöissä uupumisen ehkäisy nähdään vieläkin liian usein heikkouden merkkinä ja ihannoidaan työnääreen tuupertumista. On aika muuttaa nämä luutuneet käsitykset ja tehdä hyvinvoinnista uusi kestävä kilpailuetu meille kaikille. Jos ei sitten kauniilla puheilla, niin kulttuurinmuutos voi lähteä myös lainsäätäjältä.
Niklas Koskimies
Aallto Wellness Oy:n toimitusjohtaja
Jos kiinnostuit aiheesta ja haluat lähteä kehittämään systemaattisella tavalla organisaatiosi hyvinvointia, niin klikkaa alta ja tutustu Aallto Wellnessin ratkaisuun.